Maailman Glaukoomaviikko 2020: Jopa sokeutumiseen johtava silmäsairaus glaukooma yleistyy Suomessa

Maailman Glaukoomaviikko 8.-14.3.2020

Vakava silmäsairaus glaukooma lisääntyy Suomessa väestön ikääntyessä. Tällä hetkellä lääkitystä saavia potilaita on lähes 100 000. Arviolta yhtä moni ei edes tiedä sarastavansa salakavalasti oireettomana etenevää glaukoomaa. Potilaita tukee valtakunnallinen Glaukoomayhdistys ry, joka on kasvanut jo tuhannen jäsenen järjestöksi.

Glaukooma eli silmänpainetauti on vakava näköhermon sairaus. Se on maailman yleisin peruuttamattoman näön heikkenemisen syy. Suomessa glaukoomalääkkeistä kelakorvausta saa yli 100 000 henkilöä ja arviolta yhtä moni ei tiedä sairaudestaan. Glaukooma etenee hitaasti oireettomana ja voi hoitamattomana vaurioittaa näköhermoa. Siitä voi aiheutua pysyviä näkökenttäpuutoksia, näkökentän kapenemista tai jopa sokeutuminen. ”Keskinäön tarkkuus säilyy pitkään hyvänä. Siksi glaukooma havaitaan usein vasta kun se on edennyt pitkälle”, silmäkirurgi Mika Harju kertoo. 

Syytä glaukoomaan ei tiedetä. Sairaus yleistyy iän mukana ja sen yleisin riskitekijä on kohonnut silmänpaine. Muita riskitekijöitä ovat perimä, likinäköisyys ja diabetes.

”Näkökyvyn säilyttämisen kannalta taudin varhainen havaitseminen on tärkeää”, Harju sanoo. Jopa puolella glaukoomapotilaista silmänpaine ei kohoa. Siksi Harju suosittelee säännöllisiä silmälääkärikäyntejä 45 ikävuoden jälkeen. Glaukooman pystyy varmuudella toteamaan vain silmälääkäri.

Glaukoomayhdistys ry:n puheenjohtajan Ritva Kivimäen glaukooma löytyi kymmenen vuotta sitten sattumalta. ”Silmälääkärin käynnillä huomattiin korkeat silmänpaineet. Toisen silmän paine oli 32 mmHg (millimetriä elohopeaa) ja toisen 26, kun normaali on 10-21”, Kivimäki kertoo. Glaukoomadiagnoosi vahvistui lisätutkimusten myötä. ”Säikähdin, että tulenko nyt sokeaksi.”

Sairaus saatiin onneksi kuriin ja silmänpaineet laskemaan päivittäisillä silmätipoilla. Kivimäki käy säännöllisesti silmälääkärissä ja vuosittain tehdään näkökenttätutkimus sekä näköhermon pään ja verkkokalvon hermosäiekerroksen kuvaukset. Näkökenttäpuutoksia ei ainakaan toistaiseksi ole tullut kuin vähän. ”Kyllä glaukooman kanssa pärjää, kunhan käy lääkärissä ja käyttää lääkkeitä ohjeiden mukaisesti. Toki toisilla sairaus voi olla vakavampikin”, Kivimäki sanoo.

Glaukoomaa hoidetaan silmänpainetta alentavien silmätippojen lisäksi laserhoidolla sekä leikkauksilla. ”Silmänpainetta alennetaan 25-30% lähtötilanteesta. Jos tauti jatkaa etenemistään alennetaan painetta lisää”, Mika Harju kertoo. Leikkauksia on muutamia erilaisia, joilla parannetaan nesteen ulosvirtausta silmästä ja siten alennetaan silmänpainetta. Lääkäri valitsee jokaiselle potilaalle parhaiten soveltuvan leikkaustekniikan. Jatkohoidossa Ritva Kivimäen mukaan vertaistuella on suuri merkitys. ”Vertaisilta saatu tieto ja tuki oli minulle todella tärkeää diagnoosin saatuani”, Kivimäki kertoo. Hän oli mukana Glaukoomayhdistys ry:n glaukoomakerhossa vuosia ennen yhdistyksen hallitustyötä. ”Vertaistuki tukee myös hoitohenkilökunnan työtä, kun potilaiden monet kysymykset saavat kerhossa vastauksensa.” 

Glaukoomayhdistys ry järjestää vertaistukitoimintaa 14 paikkakunnalla sekä sairauteen liittyviä tilaisuuksia ja luentoja ympäri Suomen. Glaukoomakerhoon voi osallistua, vaikka ei olisikaan yhdistyksen jäsen.

 

 

 

 

 

Korkea silmänpaine on yksi glaukooman riskitekijöistä. Tilaisuuksissa järjestetään maksutonta silmänpaineiden mittausta.

 

Takaisin »