Maailman Glaukoomaviikko 10.-16.3.2019: Vakava silmäsairaus glaukooma lisääntyy

Glaukooma yleistyy Suomessa väestön ikääntyessä. Onneksi myös tutkimus tulee lisääntymään lähivuosina uuden professuurin myötä. Potilaita tukee valtakunnallinen Glaukoomayhdistys ry, joka on kasvanut jo tuhannen jäsenen järjestöksi.

 

- Glaukooma havaitaan usein vasta kun se on edennyt pitkälle”, silmäkirurgi Mika Harju kertoo.

 

Glaukooma eli silmänpainetauti on vakava näköhermon sairaus. Se on maailman yleisin peruuttamattoman näön heikkenemisen syy. Suomessa glaukoomaa sairastaa yli 90 000 henkilöä ja arviolta yhtä moni ei tiedä sairaudestaan. Glaukooma etenee hitaasti oireettomana ja voi hoitamattomana vaurioittaa näköhermoa. Siitä voi aiheutua pysyviä näkökenttäpuutoksia, näkökentän kapenemista tai jopa sokeutuminen. ”Keskinäön tarkkuus säilyy pitkään hyvänä. Siksi glaukooma havaitaan usein vasta kun se on edennyt pitkälle”, silmäkirurgi Mika Harju kertoo.

Syytä glaukoomaan ei tiedetä. Sairaus yleistyy iän mukana ja sen yleisin riskitekijä on kohonnut silmänpaine. Muita riskitekijöitä ovat perimä, likinäköisyys ja diabetes.

”Näkökyvyn säilyttämisen kannalta taudin varhainen havaitseminen on tärkeää”, Harju sanoo.

Jopa puolella glaukoomapotilaista silmänpaine ei kohoa. Siksi Harju suosittelee säännöllisiä silmälääkärikäyntejä 45 ikävuoden jälkeen. Glaukooman pystyy varmuudella toteamaan vain silmälääkäri.

Glaukoomayhdistys ry:n puheenjohtajan Ritva Kivimäen glaukooma löytyi kymmenen vuotta sitten sattumalta. ”Silmälääkärin käynnillä huomattiin korkeat silmänpaineet. Toisen silmän paine oli 32 mmHg (millimetriä elohopeaa) ja toisen 26, kun normaali on 10-21”, Kivimäki kertoo. Glaukoomadiagnoosi vahvistui lisätutkimusten myötä. ”Säikähdin, että tulenko nyt sokeaksi”, Kivimäki muistelee. Sairaus saatiin onneksi kuriin ja silmänpaineet laskemaan päivittäisillä silmätipoilla. Kivimäki käy säännöllisesti silmälääkärissä ja vuosittain tehdään näkökenttätutkimus sekä näköhermon pään ja verkkokalvon hermosäiekerroksen kuvaukset.

Näkökenttäpuutoksia ei ainakaan toistaiseksi ole tullut kuin vähän. ”Kyllä glaukooman kanssa pärjää, kunhan käy lääkärissä ja käyttää lääkkeitä ohjeiden mukaisesti. Toki toisilla sairaus voi olla vakavampikin”, Kivimäki sanoo.

- Kyllä glaukooman kanssa pärjää, kunhan käy lääkärissä ja käyttää lääkkeitä ohjeiden mukaisesti, sanoo Glaukoomayhdistyksen puheenjohtaja ja glaukoomapotilas Ritva Kivimäki.

 

Glaukoomaa hoidetaan silmänpainetta alentavien silmätippojen lisäksi laserhoidolla sekä leikkauksilla. ”Silmänpainetta alennetaan 25-30% lähtötilanteesta. Jos tauti jatkaa etenemistään alennetaan painetta lisää”, Mika Harju kertoo. Leikkauksia on muutamia erilaisia, joilla parannetaan nesteen ulosvirtausta silmästä ja siten alennetaan silmänpainetta. Lääkäri valitsee jokaiselle potilaalle parhaiten soveltuvan leikkaustekniikan. Jatkohoidossa Ritva Kivimäen mukaan vertaistuella on suuri merkitys. ”Vertaisilta saatu tieto ja tuki oli minulle todella tärkeää diagnoosin saatuani”, Kivimäki kertoo. Hän oli mukana Glaukoomayhdistys ry:n glaukoomakerhossa vuosia ennen yhdistyksen hallitustyötä. ”Vertaistuki tukee myös hoitohenkilökunnan työtä, kun potilaiden monet kysymykset saavat kerhossa vastauksensa”, Kivimäki jatkaa.

Glaukoomayhdistys ry järjestää vertaistukitoimintaa kahdellatoista paikkakunnalla sekä sairauteen liittyviä tilaisuuksia ja luentoja ympäri Suomen. Glaukoomakerhoon voi osallistua, vaikka ei olisikaan yhdistyksen jäsen.

Silmäkirurgi, silmätautien erikoislääkäri Mika Harju on saanut äskettäin glaukoomaprofessuurin, jota Glaukooma Tukisäätiö Lux on rahoittanut Helsingin yliopistolle.

”Tulen keskittymään glaukooman hoitotulosten, erityisesti kirurgisten menetelmien tutkimiseen ja kliinisten kysymysten selvittämiseen. Glaukoomakirurgiassa on paljon avoimia kysymyksiä ja tutkittua tietoa on vähän. Pyrin selventämään asioita, joiden avulla voidaan valita potilaalle oikea hoito ja oikeilla valinnoilla optimoida valitun hoidon tulokset”, Harju kertoo.

Glaukoomayhdistys ry on esillä Maailman Glaukoomaviikolla Seinäjoella, Tampereella, Porissa ja Turussa sekä järjestää Helsingissä Kampin palvelukeskuksessa to 14.3.2019 klo17 maksuttoman, kaikille avoimen yleisötilaisuuden. Asiantuntijaluennon pitää silmälääkäri Petteri Ylinen. Ennen luentoa maksutonta silmänpaineiden mittausta klo16-17. Tervetuloa!

Takaisin »